Kotikuntoutus
Täältä löydät tietoa hyvinvointialueen ikäihmisten kotikuntoutuksesta. Kotikuntoutus toteutetaan moniammatillisesti ikäihmisen omassa ympäristössä, omia päivittäisiä toimintoja tukien ja merkityksellistä arkea toteuttaen. Kotikuntoutus on määräaikaista, ennaltaehkäisevää ja tavoitteellista. Kotikuntoutuksessa ikäihminen itse on aktiivinen osallistuja, joka on sitoutunut kuntoutukseen yhdessä läheistensä kanssa.
Kotikuntoutusjakso
Ikäihminen ohjataan kotikuntoutusjaksolle, kun toimintakyky on muuttunut, kotona selviytyminen on vaikeutunut ja ikäihminen tarvitsee säännöllistä apua henkilökohtaisissa toiminnoissa. Toiminta suunnitellaan yhdessä ikäihmisen kanssa niin, että merkityksellinen arki toteutuu ja kotona asuminen sujuu turvallisesti. Kotikuntoutusjaksolla saa ohjausta ja tukea päivittäisiin arjen toimintoihin ja liikkumisen harjoitteluun.
Kotikuntoutusjakso toteutetaan 1–8 viikon aikana ikäihmisen omassa arkiympäristössä; kotona, lähiympäristössä, asiointi- ja harrastusympäristöissä. Jaksolla ikäihmistä tukee kotikuntoutustiimi, johon kuuluvat lähihoitaja, sairaanhoitaja, toimintaterapeutti ja fysioterapeutti sekä muut tarvittavat ammattilaiset.
Kotikuntoutuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi:
- itsenäinen ruoan valmistaminen tai lämmittäminen
- itsenäinen kaupassa käynti ja asiointi
- turvallinen päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen, kuten pukeutuminen ja peseytyminen
- yksinäisyyden vähentäminen ryhmätoimintaan osallistumalla
- itselle tärkeään harrastustoimintaan osallistuminen
Kotikuntoutuksessa on tärkeää, että ikäihminen itse on sitoutunut kuntoutumiseen. Myös läheisten ja ikäihmisen muun verkoston tuki on tärkeä osa kuntoutumista.
Esimerkkitapaus Tertun kotikuntoutusjaksosta
Terttu on 85-vuotias kissansa kanssa kerrostalossa asuva nainen. Terttu on laihtunut kovasti viimeisen puolen vuoden aikana. Lääkkeiden ottaminen päivittäin vaihtelee oman jaksamisen vuoksi. Näiden arjen haasteiden myötä myös päivittäinen liikkuminen on vähentynyt ja esimerkiksi lähikaupassa käynti on jäänyt viimeisen puolen vuoden aikana kokonaan pois. Tertulla ei ole puolisoa eikä lapsia, veli asuu naapuritaloyhtiössä.
Veljensä tukemana Terttu ohjautuu asiakasohjauksen kautta palvelutarpeen arviointiin. Palveluohjauksen kotikäynnillä tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa käydään Tertun tämänhetkinen kokonaiselämäntilanne läpi. Palvelutarpeen arvioinnissa säännöllisen kotihoidon kriteerit täyttyvät ja Tertulle aloitetaan kotikuntoutusjakso.
Kotikuntojakson alussa tehdään moniammatillinen alkuarviointi ikäihmisen kotona, jossa hyödynnetään aikaisemmin tehtyä palvelutarpeen arviointia ja arvioidaan Tertun kokonaistilanne kotikuntoutuksen näkökulmasta. Arviointi tehdään yhdessä Tertun ja hänen veljensä kanssa Tertun toiveen mukaisesti. Käynnillä suunnitellaan kotikuntoutusjaksolle yhdessä tavoitteet ja arvioidaan jakson pituus. Tertun jakson tavoitteiksi nousi itsenäinen lähikaupassa käynti, säännöllinen ruokailurytmi ja ravitsevat ruuat sekä lääkehoidon varmistaminen.
Tertun arviointijakson sisältö:
- Lääkelistan ja – hoidon toteutumisen tarkistus ja ohjeistus
- Otetaan käyttöön apteekin koneellinen annosjakelupalvelu
- Laitetaan puhelimeen jatkuva muistutustoiminta lääkkeiden ottamisesta
- Päivä- ja ruokarytmin yhdessä läpi käyminen ja muutokset ruokailurytmiin ja annosten sisältöön
- Kauppalistapohjan luominen yhdessä niin, että ruoka olisi mahdollisimman ravitsevaa ja maistuvaa
- Ruokailurytmin kirjaaminen ylös kellotaulukuvioon ja yhdistäminen päivän toimintoihin esim. lempi televisiosarjan yhteyteen
- Arvioidaan apuvälineiden tarve ja hommataan tarvittavat liikkumisen apuvälineet
- Rollaattorin hakeminen apuvälinekeskuksesta
- Rollaattorin kanssa liikkumisen opettelu ja kävelymatkan tauottaminen
- Lähikauppamatkan turvallisen reitin harjoittelu ja asiointi rollaattorin kanssa
- Käynnit aluksi kaksi kertaa päivässä aamuin ja illoin, joilla tuetaan ja harjoitellaan yksilöllisesti edellä mainittuja asioita
- Käynti kertoja vähennetään pikkuhiljaa jakson aikana kuntoutumisen edistyessä
Kotikuntoutusjakson jälkeen
Kotikuntoutusjakson jälkeen Terttu liikkuu rollaattorin turvin lähikauppaan yhdessä veljensä kanssa. Hän ottaa valmiiksi annostellut lääkkeet puhelimen muistutustoiminnan tuella oikea-aikaisesti. Terttu syö säännöllisesti aterioita, seuraten keittiön seinälle laitettua yhdessä tehtyä kellotaulukuviota, johon ruokailuhetket sisältöineen on kirjattu ylös. Kauppakäynneillä Terttu hyödyntää yhdessä tehtyä ostoslistapohjaa, joka varmistaa monipuolisen ravinnon. Kotikuntoutusjakson jälkeen Terttu jatkaa omaa arkeaan ilman säännöllisiä palveluita. Kotikuntoutus tiimi ottaa yhteyttä Terttuun jakson jälkeen vielä 1–3 seurantakontaktin kautta, jolloin varmistettaan, että arki sujuu edelleen samaan malliin.